Onko pää täynnä ajatuksia, tekemättömiä töitä, keskeneräisiä projekteja? Tuleeko seinä vastaan yrityksistä huolimatta, pettymyksiä eri rintamilla? Yksinkertainen totuus on, että levänneenä ja hyvinvoivana vastoinkäymiset on helpompi kohdata kuin uupuneena. Todellisuus on vähän mutkikkaampi. Mistä juuri minun jaksamiseni ja stressikestävyyteni rakentuu ja mistä saan iloa ja virtaa? Musiikkikokemukset ja uudenlaiset tavat oppia itsestä ja palautumisesta voivat olla kokeilemisen arvoisia.
Hyvä puoli on, että eletty elämä ja kohdatut vaikeudet auttavat meitä kohtaamaan tulevia vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä ja niiden kanssa hyvinvoivana. Moninaiset yllätykset, vaikeudet ja paineet opettavat meitä selviytymään viisaammin ja kohtaamaan tulevia muutoksia. Mukavatkin asiat, vaikka muutto unelmien asuntoon tai työpaikan vaihto voivat olla hyvin kuormittavia ja stressaavia. Stressi voi antaa voimaa ja olla energisoivaa, mutta pitkittyessään se on haitallista. Kuormaa täytyy keventää. Palautumisessa ja resilienssissä voi onneksi jokainen harjaantua, keinoja on! Oman itsensä kuuntelu ja itseensä tutustuminen on lähtökohtana opettelussa.
Kuorma ei kevene kuormitusta lisäämällä
Henkistä ja fyysistä kuormaa kertyy välillä pienistäkin asioista, jos niitä kertyy samanaikaisesti useita. Vaikka yksittäinen huoli ei hetkauta mihinkään, niin pelkästään useamman yön huonot yöunet saattavat kasvattaa kuormitusta sietämättömästi. Ja arjessa näitä tilanteita riittää. Ajanjakso, johon yhdistyy sairasteluita, taloudellisia huolia, työpaineita, ihmissuhdehässäkkää ei ole tieteiskirjasta, vaan normaalia elämää. Kuinka sellaisen tilanteen kohtaa ja miten selviytymistarinaa jatkaa, on aika yksilöllistä. Pakottamalla mikään ei kuitenkaan muutu, vaan maltilla.
Moni yrittää keventää kuormaa tekemällä hommansa entistä nopeammin, tehokkaammin ja kierroksia lisäämällä, työt täytyy saada alta pois. Kun taakkaa on todella paljon, sitä saa harvoin tehostamalla helpotettua. Jotain täytyy tehdä toisin. Ajatuksena voi olla, että raskas työ vaatii raskaat huvit tai ainakin raskaat rentoutumiskeinot. Kun stressaantunut lähtee rankalle juoksulenkille tai salille vetämään ihan täysillä, keholle ja mielelle se tarkoittaa stressin jatkumista, jopa lisääntymistä. Hetkeksi voi helpottaa ja mieluisa harrastus tietysti antaa hyvän mielen, mutta palautumista se ei kokonaisuuden kannalta tuo.
Perhe, työ, vapaa-ajan yhteisöt ja ystävät ovat merkityksellisiä oman hyvinvoinnin kannalta. Ne vaativat meiltä huomiota enemmän ja vähemmän eri aikoina, mutta myös antavat meille erittäin paljon ja lisäävät hyvinvointiamme. Vanha hyvä sääntö on laittaa happinaamari ensin omille kasvoille, ennen kuin auttaa muita, pätee tässäkin. Jos itsestään antaa aina ja kaikille, ei pian riitä edes itselle.
Uusia keinoja etsimässä
Mitä sanot ystävällesi, joka näyttää uupuneelta ja ehkä jopa vähän apealta? Kenties sanot: ‘Ota iisisti, ota vähän omaa aikaa ja tee jotain mukavaa!’ Ole itsellesi tuo ystävä. Kun ihminen on tiukoilla, on hyvä hakea helpotusta hyväksyvällä ja lempeällä tavalla. Mielellään tavalla, joka sopivasti aktivoi kehoa ja mieltä, mutta ei rasita. Jos kuorma on kertynyt siitä, että pää on liian täynnä raskaita asioita, ei ajattelu ja pään käyttäminen lisää helpota vaan päin vastoin.
Ihminen on kokonaisuus, jossa osat vaikuttavat toisiinsa. Koko kehon, sydämen ja suoliston toiminnan yhteyttä aivoihin tutkitaan osana psyykkistä ja somaattista terveyttä. Viestit kulkevat kehosta aivoihin samoin kuin aivoista kehoon. Hyvinvointi on tasapainoa ihmisen osien välillä: keho, mieli, tunteet, aistihavainnot, sosiaaliset suhteet. Kun ajatukset eivät pysy enää kasassa, on tauon paikka! -toteaa aivotutkija Minna Huotilainen. Ja sen tauon tarkoitus todella on tehdä jotain, mikä aktivoi muita osia ihmiskokonaisuudessa. Kevyt liikunta ja kehonhuolto poistavat lihasjännityksiä, vaikuttavat verenpaineeseen ja sykkeeseen, hengityselimistön toimintaan. Hengitysharjoitukset sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuustekniikat vaikuttavat palauttavasti ja rentouttavasti, mikäli niitä harjoitetaan säännöllisesti. Myös aistien aktivointi tietoisesti ja säännöllisesti sekä musiikki toimivat palauttavina elementteinä.
Musiikki aktivoi kokonaisvaltaisesti
Useissa toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa on todettu musiikin kuuntelun ja etenkin sen soittamisen tai laulamisen tukevan aivojen kehitystä ja hyvinvointia. Musiikin ja musisoinnin voima piilee sen yhteisöllisessä luonteessa sekä sen kyvyssä aktivoida ihmistä kokonaisvaltaisesti. Musiikki aktivoi laajasti eri aivoalueita ja luo yhteyksiä olemassaolon eri puolille. Keho yhdistyy mieleen, tajunta alitajuntaan ja menneisyys nykyhetkeen. Samalla musiikki pystyy kuvaamaan elämään kuuluvia ristiriitoja usein puhuttua tai kirjoitettua kieltä paremmin. Musiikki kannattelee ja ikään kuin värisee puolestamme ja kuvastaa sisäistä maailmaamme.
